Archive for the ‘Ruokailu’ Category

Mustikkasyöppö

August 9th, 2012

Hyvästi nappulat, tervetuloa raakaruoka!

January 1st, 2011

Pikseli aloitti joulukuun alussa barffauksen. Olin kokeillut jo aiemmin antaa pikkukaverille porkkanaa ja raakaa kananmunaa ruuan seassa ja jauhelihaahan Pikseli on saanut melkein aina päivittäin. Koska Pikseli ei ole herkkävatsaista sorttia, päätimme vaihtaa ruokavalion kertarykäisyllä.

Nappulat jäivät historiaan ja tilalle tuli raaka jauhettu liha ja kasvikset sekä lihaisat luut. Aamupalaksi siis raakoja kasviksia soseutettuna sekä jauhelihaa, tilkka pellavansiemenöljyä, marjarouhetta ja/tai pakastemarjoja. Iltapäivällä sitten luuateria, jonka annamme jäisenä, koska Pikselistä on tullut uuden, taivaallisen makuisen ruuan myötä kamala hotkija.

Ostamme luut ja lihat Barffi tassusta, jonka safkoihin ollaan tosi tyytyväisiä. Tähän mennessä ollaan ostettu kananjauhelihaa, lampaanjauhelihaa, kanansiipiä, naudan sydäntä ja kalkkunankauloja. Jauhelihat ovat kilon paketeissa, joten pidetään ruokatalkoot ja pakataan aamupalat valmiiksi pusseiksi pakastimeen, jottei tarvitse joka aamu punnita ja säätää grammoja kohdilleen. Jauhelihan lisäksi pussiin pakataan kasvissörssöä, jonka teemme itse. Blenderissä pyöri viimeksi ainakin kesäkurpitsaa, porkkanaa, kurkkua, merilevää, mustikkajauhetta, tuoretta mustikkaa, pinaattia ja omenaa.

Sörssöt pussiin ja puntarille

Barffaus ei ole tuntunut lainkaan hankalalta. Yökyläillessä ollaan kääräisty jäiset safkat sanomalehteen ja kuljetettu pienessä kylmälaukussa mukana. Tuntuu kivalta katsella, kun Pikseli on niin intsinä uudesta ruuasta, kaikki menee alas mitä annetaan. Palkkioksi kelpaa kurkun- tai tomaatinpala, seuraavaksi ajattelin kokeilla kuivattaa naudan sydämestä ekstraherkkupalkintoruokaa.

Ja miten raakaruoka onkaan vaikuttanut Pikseliin. Kakan määrä on pienentynyt pariin pieneen nököseen ja kerrat ovat harventuneet viidestä kolmeen. Entinen pahainen paukuttelija on tiessään, eli Pikselillä ei ole enää niin paljon ilmavaivoja ja se juo paljon harvemmin. Turkkikin tuntuu pehmeämmältä. Kuten jo mainitsin, Pikselistä on tullut ruuanhotkija ja vähän kerjääjäkin, kun pikkuinen on tajunnut, että ruoka on nykyään aina hyvää. Pikselihän ei oikein ikinä lämmennyt kunnolla nappuloihin, vaan närppi kupin pikkuhiljaa tyhjäksi. Tähän mennessä barffaus on siis sujunut hyvin, toivottavasti jatkossakin!

Mitä Pikseli syö

June 15th, 2010

Tämänpäiväinen ruuanhakuepisodi herätti postausajatuksen Pikselin ruokailusta. Ruokavalio koostuu pääsääntöisesti nappuloista. Käytiin eri merkkivaihtoehtoja jo ennen Pikselin meille muuttoa läpi aika paljonkin. Päädyimme Acanan Puppy Small Breediin, jota pikkukaveri on napsinut siitä asti, kun kasvattajan antama Royal Canin pussi loppui.

Valitsimme Acanan, koska heidän tuotteensa eivät sisällä geenimuunneltuja aineksia, maissia, vehnää, soijaa, gluteenia, eläinperäisiä sivutuotteita, hormonikäsiteltyä lihaa eikä keinotekoisia maku- tai säilöntäaineita. Toisin sanoen ruoka on varsin luonnollista (liha kelpaisi ihmisravinnoksi, raaka-aineista suuri osa tulee lähituottajilta ja osa on luomua) eikä edes pahan hintaista.

Pikseli syö nappuloita mielellään. Sille ei ole tullut Acanasta vatsavaivoja tai allergisia reaktioita, joten syötämme näitä raksuja Pikselille kunnes se on 11 kuukauden ikäinen. Sen jälkeen suunnitelmissa on aloittaa barffaus.

Pikseli ruokailee tällä hetkellä kolme kertaa päivässä. Aamulla ja illalla annamme nappuloita ja päivällä raakaa naudan jauhelihaa ja vähän nappuloita. Jos Pikselin vatsa vaikuttaa kovalta niin sitten vähän kermaviiliä sekaan. Palkitsemiseen toimii parhaiten nakit tai Coachies-raksut, joita saa ainakin Stokkalta. Raksujenkin ostoperiaatteena oli kaiken ylimääräisen puuttuminen (ei geenimuunneltuja aineksia, vehnää tai gluteenia).

Niin, se ruuanhakuepisodi. Acanaa saa tietojemme mukaan vaan toiselta puolelta kaupunkia, Skanssi-kauppakeskuksen Faunattaresta. Tai onhan täällä jälleenmyyjiäkin, mutta kaupasta sitä saa silloin kun haluaa. Töiden jälkeen ryysin kauppatorilta bussiin ja matkasin Skanssiin, Faunattaresta löysin viimeisen Puppy Small Breed -pussin (tai säkin, ei ollut kuin yksi 7,5 kilon säkki ja sekin rikki) ja sitten äkkiä bussipysäkille. Bussimatkalla takaisin keskustaan alkoi sopivasti sataa, ja keskustasta pyöräilinkin sateessa 2,5 kilsaa kotiin. Mutta nyt on niitä oikeita raksuja taas hetkeksi!

Säkki painaa enemmän kuin koira (paitsi kuvan puolityhjä säkki)