Archive for the ‘Kehitys’ Category

Kolmevuotias

January 2nd, 2013

Töttöröö, Pikseli täytti tänään kolme vuotta! Aika on mennyt kuin siivillä, neljännet juoksutkin loppuivat juuri. Onnea myös muille Simpuran M-pennuille, eli Maisalle, Mantalle, Murulle ja Wiljamille!

Ylläolevan upean muotokuvan otti jälleen kerran hoitotäti Susanna Kaapu, jonka työhuonetta Pikseli on käynyt vartioimassa. Ja vaikka tässä blogissa on ollut hiljaista, Pikseli vieraili marraskuussa Mikon blogissa.

Sylikoira

December 19th, 2011

Olemme varmaan aiemmin jo kirjoittaneet, että Pikseli on muuttunut erittäin ihmisläheiseksi vanhetessaan. Illalla se ei paljon muuta tahdo tehdä syömisen lisäksi kuin käpertyä lähelle ihmistä tai syliin köllöttämään. Vieraitten tullessa kaivetaan kaikki lelut yksitellen esiin, mutta arkena Pikseli onkin aivan sylikoira.

Syliin pyytäminen ja syliin sukellus.

Ensimmäiset nuttusäät

November 21st, 2011

Sunnuntaina oli jo sen verran kylmää, että kokeiltiin Pikselille viimevuotista syysnuttua. Pikselillä ei oikein ole aluskarvaa, joten se alkaa hytisemään pidemmillä lenkeillä kun lämpötila menee muutaman asteen pakkasen puolelle. Hyvin nuttu edelleen mahtui, istui itseasiassa paremmin kuin viime talvena. Pikselin lihakset ja rinta ovat kasvaneet viimeisen vuoden aikana paljon, joten nyt nuttu on kuin treenaajan vartalonmyötäinen tiukka paita 😉

Jännitystä ja ulkoilua

November 13th, 2011

Pikseli on tottunut maalaiselämään hyvin. Alussa se haukkui pienintäkin ääntä ja säntäili ympäri taloa, kantaen mukanaan pientä nallea, jota se hartaasti hoivasi ja puhdisteli. Sittemmin Pikseli on taas oma itsensä: se kyylää ikkunasta ulos, haluaa leikitystä ja repii lelunsa kappaleiksi. Rakas nallekin koki kovan kohtalon. :-)

Tosin luulemme, että Pikselillä on nyt alkanut ns. mörkövaihe, eli se pelkää pimeää enemmän kuin yleensä ja pompsahtaa karkuun olemattomia asioita.

Asumme nykyään 30 kilometria Turusta pienen kylän kirkonkylällä. Ympärillä on paljon peltoja, joiden laitamilla Pikseli pääsee kulkemaan vapaana, ja hieman pidemmälle lenkkeiltäessä löytyy myös hyvän kokoisia metsiäkin.

Viikko sitten lähdimme vierailulle Vantaalle Jarkon perheen luokse. Siellä Pikseli pääsi kunnon metsälenkille Tellun ja portugalinpodengo-pennun Raunan kanssa. Metsässä pääsi kulkemaan polkuja pitkin useita kilometrejä ja koirat saivat juosta vapaana. Metsästä löytyi myös laaja hiekkakuoppa, jonka keskellä oli lampi jossa koirat kävivät uimassa. Mahtoi olla kylmää vettä!

Koirajengi valppaana. Vasemmalta alkaen, Rauna, Tellu ja Pikseli

Äitienpäivä maalla ja toiset juoksut

May 8th, 2011

Tänä viikonloppuna Pikseli oli taas omassa elementissään Jaanan kotona maalla. Se sai juoksennella vapaana takapihalla, pelloilla ja metsissä. Etupihan vahtiminen oli myös tärkeä tehtävä, sekä erilaisten elukoiden jahtaaminen. Välillä jahtauksen lumoissa Pikseli juoksi liiankin kauas, mutta onneksi palasi kuitenkin aika nopeasti takaisin.

Palatessamme Turkuun junamatkalla Pikselillä alkoi sen elämän toiset juoksut. Ensimmäisten ja näiden juoksujen väli oli seitsemän kuukautta. Eli jälleen täytyy olla menemättä koirapuistoon muutamaan viikkoon. Ostimme Pikselille jo nätit mustat valkopilkulliset juoksupöksyt, mutta ne olivatkin liian pienet ja ne pitää mennä vaihtamaan hieman suurempiin.

1-vuotisrokotus

January 13th, 2011

Pikselin sai 1-vuotisrokotuksensa maanantaina. Käynti sujui hyvin ja Pikseli sai kehuja ulkomuodostaan. Korva on kuulemma veikeän näköinen ja lihakset ovat hyvin kehittyneet. Ja mikä tärkeintä, sivuääni on kadonnut kokonaan, kuten lääkäri viime käynnillä jo ennustikin.

Eläinlääkärikäynnin jälkeen Pikseliä hieman väsytti mutta se jaksoi kuitenkin kävellä kotiin kahden kilometrin matkan. Viimeksihän kun Pikseli sai rokotuksen, se simahti jalkakäytävälle eläinlääkärin ulko-oven eteen. 😉

1-vuotias Pikseli

January 2nd, 2011

Aika rientää tosi nopeasti, Pikseli täyttää tänään vuoden! Onnea pikkuisellemme sekä tietysti sisaruksille, eli Wiljamille, Maisalle, Mantalle ja Murulle!

Pikseli on meidän molempien ensimmäinen koira ja otettiin homma alusta lähtien tosissaan. Käytiin tutustumassa rotuun jo puolitoista vuotta ennen Pikselin meille tuloa. Simpuran Anneli otti meidät vieraanvaraisesti vastaan, kertoi rodusta ja esitteli Sanin, Iitun ja Nupun. Etenkin rauhallinen ja ihmisrakas Sani vei sydämemme. Päätimme vielä matkustella ja ostaa oman kodin ennen koiran ottamista. Kun kuulimme kesällä 2009, että Sani on saamassa pentuja alkuvuodesta 2010 tiesimme, että nyt olisi sopiva hetki ja täydellinen pentue luvassa, kun isäksi olisi vielä tulossa komea ja rauhallinen Tommy.

Heti kun Anneli laittoi kuvia syntyneestä pentueesta, katseemme kohdistui pikku vitoseen eli Pikseliin. Pikkukaveri oli muita pienempi ja hassun näköinen, juuri meille sopiva rääpäle, jonka onneksemme saimme.

Alkuajat kotona eivät olleet pelkkää onnen huumaa, koska olimme aikamoisia pingottajia ja hermoilijoita. Sitten kun tulimme toisillemme tutuiksi, homma alkoi luistamaan omalla painollaan. Pikseli ei ole kovapäinen, vaan se on pehmennyt vanhetessaan. Pikkukaveri on seurallinen ja iloinen, joskaan ei enää niin innokas koirapuistossa riehuja. Varsinkin, jos paikalla on paljon koiria ja vielä räksyttäviä sellaisia.

Saamme usein kuulla, että olemme kouluttaneet Pikselin tosi hyvin. Kunnia kuuluu oikeastaan Pikselille itselleen sekä tietysti hyville geeneille, joiden ansiosta Pikseli on rauhallinen, pehmeä ja kiltti, täydellinen ensimmäinen koira kahdelle hermoilevalle ensiomistajalle. Nykyään ei enää hermoilla, koska Pikseli osoittaa rentoutensa päivittäin. Uuden vuodenkin se vietti katsellen lattian rajassa olevasta pikkuikkunastaan raketteja välillä jäystäen luuta, välillä nukahtaen.

Annoimme eilen matokuurin ja seuraavaksi vuorossa on yksivuotisrokotus. Näillä eväillä kohti vuoden 2011 seikkailuja!

Juoksujen jälkeen

November 7th, 2010

Pikselin lempilelu on vetolelu.

Pikseli täytti marraskuun alussa 10 kuukautta. Ensimmäiset juoksut ovat ohi ja tulevana keskiviikkona uskaltaudutaan ekaa kertaa koirapuistoon sitten juoksujen. Pikseli-raukka ei ole päässyt koirapuistoon yli kuukauteen, joten se varmaan räjähtää ilosta kun se tajuaa mihin ollaan menossa keskiviikkona.

Menkkojen loppuminen varmistui poikakoira-tapaamisella. Pikselin kaverikoira Putti tuli viikko sitten maanantaina kylään. Pikseli tuoksui Putista vielä sen verran kuumalta pakkaukselta, että se yritti kovasti nousta Pikselin selkään. Pikseli ei vaan suostunut tällaiseen vaan rimpuili itsensä vapaaksi ja antoi Putin ns. maistaa omaa lääkettään. Tapaaminen meni kivasti ja molemmat koirat olivat sen jälkeen kovin väsyneitä. Mukana oli myös pienen pieni vauvakoira Hilma, mikä pysyi ihmisten sylissä koko ajan, kun sitä jännitti isompien koirien riehunta.

Tauko temmellyksessä.

Pikselin nisät ovat kasvaneet huomattavasti parin viikon aikana. Onko tulossa valeraskaus vai laskeeko niiden turvotus juoksujen loppumisen myötä, jää nähtäväksi. Muuten Pikseli on kasvattanut massaa entisestään. Se on lihaksikkaampi ja tuntuu taas painavammalta.

Emme enää odota toisen korvan laskeutumista, vaan oletamme että se tulee jatkossakin olemaan pystyssä. Emme ala korvaa teippailemaan vaan olemme tykästyneet Pikselin morjenstavaan korvaan.

Väsynyttä haaveilua.

Olemme pidentäneet yhden päivälenkin kestoa aikaisemmasta n. tunnin lenkistä puolestatoista-kahteen tuntiin. Arkena pidempi lenkki on iltalenkki ja viikonloppuna teemme päiväretken jonnekin vähän kauemmas, jossa Pikseli on yleensä vapaana.

Lisäksi Pikseli on päässyt jälleen takaisin sänkyyn nukkumaan, kun se ei enää tee lakanoihin tahroja. Se käy nukkumaan omalle paikalleen säkkituolin päälle, mutta hiipii aina yöllä johonkin aikaan meidän väliin nukkumaan. Pikseli nukkuu pidempään kun se on meidän sängyssä, viikonloppuna jopa yhdeksään!

Ekat menkat!

October 7th, 2010

Menkkainen sienikoira.

Tänään ne ensimmäiset juoksut sitten alkoivat, eli Pikselin ollessa muutaman päivän päälle 9 kk:n ikäinen. Lähdimme katsastamaan mustatorvisienikätkömme ja matkalla huomasimme Pikselin vuotavan hieman verta alapäästä, vuotoa kuitenkin on toistaiseksi hyvin vähän. Tarkastimme metsästä palattuamme Pikselin yleisimmät hengailupaikat ja muutama pieni veritahra löytyi suosikkityynyltä. Eli vuoto oli alkanut päivällä meidän molempien ollessa töissä.

Poistimme matot ja toimme Pikselille menkkamaton lattiaa pehmentämään. Päätimme että Pikselin ei tarvitse kärsiä suojapöksyistä (ainakaan toistaiseksi) ja että pyyhkäisemme sitten vaan jälkeenpäin lattiasta mahdolliset tahrat. Ikävää että koirapuistoon ei voi nyt mennä ja että Pikseli ei voi tulla viereemme sänkyyn nukkumaan. :-(

Pikselin menkkamatto.

7kk kuulumiset

August 9th, 2010

Kesäloma on päättynyt ja arjen rutiinit ovat palanneet, myöskin Pikselille. Olemme harjoitelleet kesällä aina välillä yksinoloa, jottei Pikselille tulisi kauhea ahdistus töiden jatkuessa loman jälkeen. Ennen kesää korjasimme olohuoneen pentuaitauksen pois ja kesällä Pikseli oli yksin koko alakerran alueella muutamia tunteja päivässä. Kokemukset olivat hyvät, joten jatkamme arkirutiinia nyt niin, että Pikseli saa olla arkipäivät 7 tuntia yksin koko alakerrassa. Näyttää siltä, että Pikseli nukkuu suurimman osan ajasta sohvalla tuhottuaan ensin jättämämme puuhapaketin. Tänään oli ensimmäinen työpäivä ja ainakaan tänään työpäivän aikana Pikseli ei ollut tehnyt sisällä tarpeita, joten toivotaan, että valaistuminen olisi tapahtunut.

Pikseli koirapuiston kallioilla 7kk:n ikäisenä.

On hauska nähdä, että Pikseli ei näytä enää pikkuiselta pötkylältä vaan ihan oikealta koiralta. Raajat ovat venähtäneet, lihakset ovat kasvaneet ja kuono pidentynyt. Pikseli on kooltaan jäämässä aika pikkuiseksi, jos kerran koirien säkäkorkeus ei enää kasva 7 kk:n jälkeen. Painoa ei olla punnittu, mutta arvioidaan että se on n. 5,5 kiloa. Kuten kuvasta voi huomata, vasemman puoleinen korva lerpattaa vielä ylöspäin, liekö sekin jäädäkseen nyt tuossa asennossa. Kaikki hampaat vaihtuivat 5 kk:n ikäisenä. Silmien väri ei koskaan vaihtunut ruskeaksi täysin, vaan ne ovat vihreät joissa on ruskeaa keskellä. Silmien väri näkyy täällä aiemmassa postauksessa. Ohut valkoinen juova jää otsaan, eikä koko päästä tule punaruskeaa.

Luonteeltaan Pikseli on rauhoittunut entisestään ja on tosi kiltti. Se on erittäin tottelevainen ja on edelleen todella rohkea muiden koirien kanssa. Tavatessaan vieraan koiraan Pikseli heittäytyy ensin selälleen kertoakseen että on harmiton ja siitä sitten sujuvasti alkaa kutsumaan toista leikkiin. Sosiaalisuuden ja pentumaisen säntäilyn takia ohitustilanteet menevät vielä takajaloilla pomppien, vaikka tilanteet menevät muutamassa sekunnissa ohi ja Pikseli jatkaa eteenpäin muut asiat mielessään. Ihmisiä ohitettaessa Pikseli katsoo välillä jopa omatoimisesti taluttajaansa ja kävelee aivan vierellä sipsuttaen, odottaen saavansa hienosta käytöksestään palkkion.

Hoidossa Pikseli on ollut muutaman kerran ja nekin kerrat ovat menneet hoitajien mukaan hienosti. Berliinissä ollessamme Pikseli oli 5 päivää hoidossa maalla ja silloinkin se osasi käyttäytyä hyvin ja totteli hoitajiaan. Aiemmin tuntui, että Pikseli vaihtaisi meidät kernaasti uusiin hoitajiin kun haetaan koira kotiin, mutta ainakin tuon 5 päivän erossaolon jälkeen Pikseli oli erittäin mielissään meidät nähdessään ja malttoi vihdoin kunnolla levätä.

Ensimmäiset juoksut eivät ole vieläkään alkaneet. Jännitämme muuttuuko Pikselin luonne, esimerkiksi sen suhtauminen muihin koiriin, juoksujen aikana. Toivotaan nyt ainakin että se ylimääräinen säntäily katoaisi aikuistumisen myötä.