Archive for the ‘Buu’ Category

Taustalla vartioimassa

February 12th, 2012

Onni on ihana hoitotäti, joka on myös loistokuvaaja

Pitkästä aikaa. Blogissa on ollut hiljaista, täällä taustalla kuitenkin ollaan! Mun lopputyö nielee tällä hetkellä kaiken alleen, kun naputan koneella jokaisen työn ulkopuolisen hetken ja Jarkko hoitaa kodin ja Pikselin eikä ehdi kirjoittelemaan.

Pikakelauksena viimeiseen reiluun kuukauteen on kuulunut muun muassa

– joulu ja Pikselin hienot lahjat, eli meiltä sadetakki talven vesisateisiin, jotka onneksi hellittivät, “mummulta” leluja ja herkkuja ja hoitotäti-Susannalta hieno itsetehty alusta, jonka Pikseli on ottanut ihan omakseen

– taas rauhallisesti nukkuen mennyt uusivuosi rakettien pauhatessa ulkona

– synttärit, joita ei juhlittu mitenkään erityisesti

– 2-vuotis rokotus, jonka pikkukaveri otti vastaan lunkisti

Juoksuja odotetaan alkavaksi hetkenä minä hyvänsä. Kuullaan hetken päästä, ensi kuussa hellittää!

Kiire ja kadonnut kamera

October 24th, 2011

Pitkästä aikaa. Pikselin blogissa on ollut hiljaista sitten heinäkuun, mutta kyllä täällä vielä ollaan, vaikkakin taustalla. Loppukesä ja alkusyksy olivat vähän kiireistä aikaa, kun mentiin naimisiin ja ostettiin talo. Pikselillä on nyt reilu 3000 neliön tontti vahdittavana maalla :) Hukattiin kamerakin jo elokuun alussa, eikä se ole tullut vastaan vieläkään, tuskin tuleekaan. Pikselin kesäkuvat hävisivät harmillisesti kameran mukana.

Kirjoittellaan lisää landekuulumisia kun ostetaan uusi kamera. Pikkukaveri on kyllä vieraillut parissa muussa blogissa oman blogihiljaisuuden aikana, joten kuvia löytyy Uuden musteen Pikselikimara– ja Pikseli yökylässä-postauksissa sekä Peppi Poulainin Täydellinen päivä-postauksessa.

Pikseli Peppi Poulain-blogissa

Yllätystuho!

March 10th, 2011

Toissapäivänä kotiin töistä palattuani olohuoneessa odotti hävitys! Olin unohtanut tavaransäilytyslokerikosta alimman luukun auki ja kaikki sen sisällä olleet asiat olivat murusina olohuoneen lattialla. Muun muassa erään pelin cd-levy ja kotelo olivat pirstaleina. Tämä tuli suurena yllätyksenä sillä yleensä Pikseli ei tuhoa mitään, mikä ei ole sen omaa. Toisaalta olemme myös olleet aina todella huolellisia, ja korjataan Pikselin ulottuvilta kaikki asiat mitä ei tarvitse yksinään ollessa tuhota. 😉

Voi olla että itse olemme vähän syypäitä, sillä kun olemme poissa kauemmin, olemme aina jättäneet Pikselille puuhapaketin (teipattu pahvitölkki, minkä sisällä on nami), jonka se repii innoissaan auki. Nyt se varmaan oletti että lokerikon luukkukin oli jätetty häntä varten auki. Pikselillä mahtoi olla varmasti hauskaa!

Pikseli - söpö tuholainen

Kärrypostaus, joka jäi kesällä tekemättä

November 26th, 2010

Ei ollakaan postattu vielä pyöräkärrystä, joka ostettiin Pikselille keskikesällä. Meillä ei ole autoa, joten liikutaan paljon fillareilla ja haaveiltiin jo keväällä pyöräretkistä Pikselin kanssa. Ei pyöräillä kuntoilumielessä, vaan fillarointi on puhtaasti siirtymistä paikasta toiseen, joten ei ajateltu juoksuttaa Pikseliäkään pyörän vieressä kuntoilemassa. Joskus kilometrejä kertyy runsaastikin, joten senkään puolesta ei juoksupyörälenkkeily kuulostanut pikkukoiran jutulta.

Suomessa koirien hyvälaatuiset pyöräkärryt maksoivat ihan liikaa, noin 300 euroa, joten päädyttiin tilaamaan kärry Saksan eBaystä. Hinnaksi tuli postikuluineen vajaa 150 euroa. Lähetys tuli nopeasti ja kärry oli helppo koota.

Miksemme sitten postanneet kärrynkäytöstä aiemmin? Noh, Pikseli ei oikein diggaa kärryä. Tehtiin kaksi 10 kilsan lenkkiä (5 kilsaa fillarointia, reilu tunti käppäilyä Ruissalossa ja sitten fillarilla takaisin kotiin) ja molemmilla kerroilla Pikseli vinkui lähes koko matkan ja raapi kärryn seiniä tassuillaan. Toisella kerralla vinkuminen loppui ehkä kilometri ennen kotia, mutta ei silti jäänyt fiilistä, että pikkukaveri olisi nauttinut rennosta matkustuksesta. Ajateltiin kokeilla vielä kolmas kerta ja tehdä sitten postaus, mutta kolmatta kertaa ei enää viime kesänä tullut.

Ankea kärrymatkustaja odottaa kuvaustuokion loppumista

Ei olla luovutettu, ensi kesänä uutta yritystä! Pikseliä näytti vaivaavan etenkin kärryn tärinä ja pikkuinen pomppasi pystyyn varsinkin pienissä töyssyissä. Laitettiin tyyny pehmikkeeksi ja kärryssä on pehmustettu alusta myös vakiovarusteena, mutta ei auttanut.

Kaiken kaikkiaan kärry on hieno peli! Turvahihna laitetaan kaulapantaan kiinni, kaikilla sivuilla on verkkokangasta ja “katolle” saa myös läpinäkyvän muovin jos alkaa sataa. Pyörät ovat vahvat, kärry kääntyy sulavasti ja kiinnitys pyörään käy sutjakasti. Hyvien ominaisuuksien vuoksi ollaan käytetty kärryä myös pari kertaa tavaroiden kuljetukseen. Ehkä jouluruuatkin kulkevat kärryllä kotiin, kun muuten pitää tehdä niin monta hakureissua fillarilla tai bussilla.

Kärryssä olisi tilaa vaikka kahdelle pihikselle. Ehkä joskus ;)

Siinä meni viimeinenkin pehmolelu

November 14th, 2010

R.I.P. Aivot

Jaws

March 17th, 2010

Pureminen on tällä hetkellä Pikselin lempipuuhaa. Pienet mutta tehokkaat hampaat koluavat leluja, kulmia, messinkilistoja, ihmisiä, käytännössä kaikkea mistä kiinni saa.

Liian riehakas leikki päättyy nopeasti, kun kiljaistaan kipakasti AI, jos Pikselin pureminen sattuu. Tämän Pikseli yleensä tajuaa tai ainakin hämmentyy hetkeksi. Yleensä vielä tehostamme kieltoa jättämällä tämän jälkeen sen kokonaan ilman huomiota, jolloin se hetken odottaa ja sitten siirtyy puuhailemaan itsekseen.

EI-sanaa olemme käyttäneet, mutta tarkoitus olisi vähentää sen käyttöä, jotta sanalla olisi enemmän merkitystä. Usein Pikselin huonekalujen jäystäminen loppuu siihen että sille tarjotaan vaihtoehtoinen kohde, puruluu tai joku lelu. “Kovempia konsteja” ovat Pikselin tiukasti kiinni pitäminen niin kauan, että se rauhoittuu ja sumutepullolla vesisuihkaus naamaan, mutta pullo tuntuu olevan aina väärässä huoneessa kun tilanne on päällä.

Vierailu kaverin kotona oli aika hankalaa, kun Pikseli oli samalla todella innostunut ja pureliaalla päällä. Etenkin matot, jatkojohdot ja ihmisten kädet saivat kyytiä. Huomioimattomuus ei tässä tapauksessa auttanut, koska Pikseliä sai vahtia ja kieltää jatkuvasti kun se ihmisten puremisesta siirtyi suoraan mattojen kimppuun. Pikseli ei todellakaan näyttänyt parhaita puoliaan tämän vierailun aikana, mutta olikin ensimmäistä kertaa jonkun toisen kotona kylässä. Eikä rouhetikkukaan riittänyt kuin hetkeksi. Olisi pitänyt tajuta ottaa mukaan jotain pitkäkestoisempaa pureskeltavaa.

Toivottavasti tämä pureminen hellittää viimeistään kun hampaat vaihtuvat!