Kikhernecurry ja linssidhal

6.11.2010

Pitkästä aikaa kokkasin (tai ystävän kanssa kokkailtiin) jotain itämaista. Pysyttelen yleensä länsimaisissa mauissa omassa keittiössäni, koska pidän itämaisia juttuja jotenkin monimutkaisina ja vaikeina. No nämä ruokalajit olivat kyllä oikein iisejä. Curryn alkuperäinen ohje on MTV3:n sivuilta, mutta modailin reseptiä aika paljon. Linssidhal-resepti on taas puolestaan Ruokalasta.

Kikhernecurry (neljälle)

4 dl keitettyjä kikherneitä
4 rkl ruokaöljyä
1 keltasipuli, kuorittu ja hienonnettu
½ tl kurkumaa
½ tl punaista chiliä
2 tl jauhettua juustokuminaa (jeeraa)
1 tomaatti, hienonnettu
½ suolaa tai maun mukaan
2 tl punaista currytahnaa
2 rkl tomaattipyrettä
reilu 2 dl vettä
puolikkaan sitruunan mehu

Kuori ja hienonna sipuli, hienonna tomaatti. Halkaise punainen chili, poista siemenet ja suikaloi hienosti.

Kuumenna öljy keskilämmöllä, lisää mausteet ja currytahna. Pyörittele mausteita hetki, mutta älä polta pannuun kiinni. Lisää sipuli ja tomaatti. Lisää 2 rkl vettä ja keitä samalla sekoittaen 2-3 minuuttia.

Lisää kikherneet, suola, tomaattipyre ja 2 dl vettä. Anna kiehua kunnes lähes kaikki vesi on haihtunut. Pirskota päälle sitruunamehua.


Linssidhal
(neljälle)

4 dl punaisia linssejä
8 dl vettä ja 1 kasvisliemikuutio keittämiseen
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 tl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 tl kurkumaa
1 tl juustokuminaa
½ tl chilijauhetta
2 rkl öljyä
suolaa

Keitä linssit pehmeiksi kasvisliemessä, jätä ne liemeen hautumaan. Hienonna sipuli ja valkosipuli aivan hienoksi. Laita pataan tai kasariin sipulit, kaikki mausteet ja öljy. Kuullota hetken kunnes mausteista lähtee hyvät tuoksut. Lisää linssit liemineen pataan ja anna muhia noin 20-30 min. Lisää halutessasi vähän kasvislientä jos seos tuntuu kuivalta. Mausta suolalla.

Kikhernecurry oli vähän ”no jaa”-elämys, mutta dhal sen sijaan oli tosi hyvää. Näytti intialaisten perunamuusilta ja maistui sopivan tuhdilta. Me syötiin dhalia lisukkeena, mutta sitä voisi syödä kastikkeena vaikka riisin kanssa. Curryn ja dhalin kanssa vedimme raparperchutneya ja kotijuustoa, joka ei tällä kertaa mennyt niin kuin Strömsössä, kuten kuvasta näkyy.


Kotijuusto”dippi”

Arskatomaatti-oliivi-juustovuokaleipä

31.10.2010

Tiedetään, taas on mennyt parisen viikkoa viimeisimmästä postauksesta. Enempää en tällä hetkellä pysty tarjamaankaan, kun lopputyö alkoi taas nytkähdellä eteenpäin työn ohessa.

Välillä pitää silti syödäkin, tai leipoa kun ystäviä tulee kylään tai keksiä vieminen tyttöjeniltaan. Tällaisiin tilanteisiin sopii alunperin Voisilmäpeliä-blogin postaama Hintsusti fantsumpi vuokaleipä (Resepti on peräisin Glorian kodista), joka on ihanan kosteaa, rapeaa ja pehmeää ilman hiivaa!

4 kananmunaa
2 dl maustamatonta jugurttia
1 tl sokeria
½ tl suolaa
2 tl kuivattua basilikaa
¾ tl mustapippuria
4 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
100 g emmental-juustoa (tai vastaavaa)
¾ dl aurinkokuivattuja tomaatteja
1 dl oliiveja
1 rkl öljyä aurinkokuivatuista tomaateista (tai oliiviöljyä)

Lisäksi:
voita vuoan voiteluun
pieni kourallinen siemeniä (pinjan, auringonkukan ja/tai kurpitsan)

Voitele leipävuoka pehmeällä voilla. Kuutioi juusto pieniksi paloiksi, leikkaa oliivit puoliksi ja aurinkokuivatut tomaatit muutamaan osaan. Riko kananmunien rakenne vatkaamalla kevyesti vaikka haarukalla. Lisää jugurtti ja mausteet, sekoita. Sekoita leivinjauhe ja vehnäjauho keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita myös juusto, tomaatit, oliivit ja öljy taikinaan.

Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. Ripottele päälle siemenet. Paista 180-asteisessa uunissa noin 50-60 minuuttia. Kypsyyden voi testata perinteisellä hammastikkuniksillä. Kun leipä on paistettu, anna sen vetäytyä hetki vuoassa ennen kumoamista. Nauti vielä hiukan lämpimänä. Jos leipää jää yli, säilytä se jääkaapissa. Kokeile myös paahtaa!

Ekalla kerralla tein leivän liian kiireellä enkä ehtinyt antaa sen vetäytyä, joten ulkonäkö oli aika karu, mutta maku erinomainen. Tokalla kerralla leivästä tuli kouluesimerkillinen, tällä kertaa näppäsin tietty kuvankin. Tästä tulee kyllä ruokajuhlien vakkari, voisin tehdä joulupöytäänkin kun en diggaa mitään limppujuttuja.

Kasvispata

19.10.2010

Syksy, pimeys pitkästä aikaa ja padat höyryämään!

6-8 annosta

400 g porkkanoita
600 g punajuurta
300 g kiinteitä perunoita
200 g lanttua
1 punasipuli
1 l vettä
(loraus punkkua)
2 kasvisliemikuutiota
2 rkl hunajaa
1-2 tl harissa-tahnaa
n. 3 tl suolaa
2 dl soijarouhetta
tarjoiluun ranskankermaa, smetanaa tai maustamatonta jugurttia
(fetaa)

Kuori juurekset ja paloittele suupaloiksi. Ruskista kasvikset pienissä erissä. Lisää vesi, murennetut liemikuutiot ja mausteet. Sekoita ja kuumenna 180 asteessa uunin keskitasolla. Kääntele lopuksi soijarouhe hyvin sekaan ja kypsennä vielä 30 minuuttia.

Voit kypsentää pataa ensin 20 minuuttia ilman kantta ja loppuaika kansi padan päällä.

Hauduttelin omaa versiotani puuhellan uunissa pari tuntia. Maku oli taivaallinen ja vaikka tämän mätön valmistus viekin jonkin verran aikaa, ruoka on halpaa ja siitä riittää moneksi päiväksi!

Hippunen Berliinin safkoista

1.10.2010

Berliinin reissusta on jo parisen kuukautta, mutta vasta nyt saatte muutaman otoksen reissusta.

Parasta Berliinissä oli ehdottomasti ruoka. Sitä oli paljon, hinnat vaihtelivat sikahalvasta kohtuulliseen, valikoimaa oli maailman ympäri ja pelkällä luomulla pystyisi helposti elämään ilman konkurssia tai yksipuolista ruokavaliota. Aamiais- ja brunssikulttuuri on onneksi alkanut hivuttautua jo Turkuunkin, mutta näihin setteihin on vielä matkaa.

Alempi kuva on kahden hengen aamupala IM NU -kahvilassa Prenzlauer Bergissä, taustalla toinen samanlainen setti.


Monsieur Vuongin kana-nuudelisetti


Monsieur Vuongin kasvissetti, TODELLA freesi ja hyvä tällaiselle parsanvihaajallekin.


Tortellinit (sisällä muistaakseni sieniä ja salviaa) Cantamaggiossa. Taivaallista, mutta vähän pieni annos.


Luomujätskibaarin taivaallinen valikoima. Paras minttujätski ever, jätskimassan seassa oli mintunlehtiä <3


Edellisen kuvan valikoima siis Naschkatzesta, Prenzlauer Bergistä.

Aika monta reissua vielä tarvitaan Berliinin ruokapaikkojen koluamiseen. Pitäisi ehkä muuttaa sinne.

Linssimureke

19.9.2010

Tämän pötkylän ohje on odottanut toimeen tarttumista jo pitkään. Ostin leipävuoankin tämän reseptin inspiroimana ja vihdoin pääsin koklaamaan. Kelasin ensin, että pitäisiköhän vuoka öljytä, mutta en öljynnyt ja jööti irtosi hyvin vuoasta siitä huolimatta. Resepti on Vegemisiä-blogista.

vajaa 2,4 dl punaisia linssejä
vajaa 5 dl vettä
2 sipulia
3 porkkanaa
2 valkosipulinkynttä
1 tl timjamia
2 kananmunaa

Kiehauta vesi ja lisää huuhdotut linssit. Anna kiehua pienellä lämmöllä kannen alla noin 15 minuuttia. Silppua sipulit ja porkkanat. Kuulota pannulla ja lisää timjami. Kun linssit on keitetty ja kasvisseos paistettu, sekoita ne keskenään. Sekoita mukaan vielä rikotut ja haarukalla vatkatut munat. Laita mureke-/leipävuokaan ja paista 180-asteessa reilu 30 min.

Olipas mainio pötkylän, josta riitti syötävää. Pöydän toisesta päästä todettiin, että ”tätä voisi alkaa tekemään”, niinku useammin. Söimme Vegemisiä-tyyppien esimerkkiä noudattaen mureketta ensin perunamuusin kanssa ja seuraavana päivänä kylmänä leivän päällä. Molemmat setit toimi!

Raparperichutney

17.9.2010

Herkkuruoka on ollut hävyttömän pitkällä tauolla, samoin perheemme muut blogit. Kiire kiire kiire, joka ei vieläkään tunnu hellittävän, mutta tässä raparperichutneya muistuttamaan kesästä ja raparperikaudesta. Tänä vuonna sain äidiltä niin reilun satsin raparperia, että teen tätä chutneya talvellakin pakastamistani raparpereista. Ohje on Maku-lehden (3/2010) strömsöläisten resepti.

noin 8 dl

1 l raparperinpaloja
3 punasipulia
4 valkosipulinkynttä
1 chilipalko
4 dl sokeria
1 dl omenaviinietikkaa
2 tl suolaa
2 tl tuoretta inkivääriä raastettuna tai inkivääritahnaa

Kuori raparperit ja leikkaa sentin paksuisiksi paloiksi. Silppua kuoritut sipulit. Hienonna halkaistu chili, jonka siemenet on poistettu.

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja keitä noin tunnin verran, välillä sekoittaen.

Kaada kuuma chutney puhtaisiin, lämpimiin purkkeihin, sulje ja säilytä viileässä. Maistele ensimmäisen kerran vasta parin viikon kuluttua.

Aluksi tuli mieleen Blankon thalilautasen chutney, sitten en keksinyt minkä kanssa chutney sopisi ja lopulta lisäsin sitä melkein kaikkiin ruokiin mukaan. Huippishyvä ja jääkaapin perälle unohtunut viimeinen tölkki säilyi mukavasti pari kuukautta avaamattomana jääkaapissa.

Punajuuriraaste

22.8.2010

Punajuuret loppuivat (ikävä kyllä ja vihdoinkin) jo, mutta tässä muutaman viikon takainen lisäkeresepti, niitä ei ole koskaan liikaa aikakaan tässä keittiössä. Helppojen ja nopeiden lisäkkeiden keksiminen kun tuntuu olevan välillä tosi hankalaa. Resepti on Sillä sipuli -blogista, itse tein vähän soveltaen.

3 punajuurta
2 omenaa
1 rkl hunajaa
2 rkl öljyä
sormisuolaa
mustapippuria

Kuori punajuuret ja raasta ne raakoina. Raasta myös omenat. Sekoita joukkoon loput reseptin aineet.


Raaste oli mukavan kirpeää (raastoin vihreän ompun mukaan). En ole koskaan tykännyt raa´asta tai keitetystä punajuuresta sellaisenaan, mutta tämä oli kai aika lähellä punajuuren perusmakua ja hyvin meni alas!