Myöhästyin harmillisesti Kädenvääntöä-blogin maaliskuun ruokahaasteesta, jossa oli raaka-aineena palsternakka. Katsoin reseptipostauksen päivämäärän väärin, joten tämä resepti ei ehdi mukaan skabaan, mutta postaan silti.

Tutkiskelin netistä ja kirjoistani, että palsternakan maku on parhaimmillaan uunissa paahdettuna, miedoilla yrteillä maustettuna ja sinappi sekä hunaja sopivat seuralaisiksi. Päätin kehitellä kirjoitusten perusteella piiraan, jota maustan lipstikalla, hunajalla ja sinapilla. Pohja on Herkku & Koukku -blogin kolmen sipulin piirakan reseptillä leipaistu.

Pohja
3 dl täysjyväspelttijauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
75 g voita/margariinia
1 dl maustamatonta soijajugurttia
2 rkl vettä

Täyte
1 iso palsternakka
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 rkl (rypsi)öljyä
loraus valkkaria tai valkoviinietikkaa
n. 1 rkl kuivattua lipstikkaa
mustapippuria
suolaa
2 rkl (karkeaa) sinappia
2 rkl hunajaa
n. 150 g (aitoa) fetaa
1/2 dl soijajugurttia

Valmista ensin pohja. Sekoita jauhot ja leivinjauhe. Lisää joukkoon pehmeä rasva, jugurtti ja vesi. Sekoiteta. Painele taikina piirakkavuokaan, ja esipaista uunissa 225 asteessa noin viisi minuuttia.

Kuori palsternakka ja puolita pituussuunnassa. Leikkaa veitsellä ihan ohuita siivuja. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kaada öljy pannulle ja kuullota palsternakkasiivuja sekä sipulisilppua öljyssä. Lisää sekaa hömpsy valkkaria. Mausta.

Voitele esipaistettu piiraspohja sinapilla ja hunajalla. Kaada päälle palsternakka-sipuliseos ja murustele seoksen sekaan feta. Lisää vielä muutama klöntti soijajugurttia pinnalle kosteuttamaan piirasta. Lisää koko komeuden päälle vielä hieman mustapippuria ja lipstikkaa. Paista piirasta uunissa 200 asteessa puolisen tuntia.

Piiras oli ainakin omaan suuhun järkyttävän hyvää, koska siinä yhdistyivät eräät lempimauistani, eli palsternakka, feta, valkkari ja lipstikka. En viitsinyt säätää mitään munamaitosysteemiä, ettei piiraasta tulisi liian kosteaa ja ettei palsternakan maku peittyisi liikaa. Pohja oli vähän kovaa kun piirasta söi sen tultua uunista, mutta seuraavana päivänä koostumus oli pehmeämpi ja tosi jees.

Pitsaan tulee yleensä laitettua joko kaikkea mitä kaapista löytyy tai sitten aina ne samat. Päätin etsiä tällä kertaa täyte-inspistä Kevyttä hyvää ja tulista hyvää -keittokirjasta. Reseptin tomaatittomuus ja juustottomuus hämmensivät, joten oli pakko koklata!

Pellillinen valmista pitsaa

Pohja
15 g hiivaa
1 1/2 dl haaleaa vettä
1/2 dl öljyä
1/2 tl suolaa
3 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja

Täyte
2 dl ranskankermaa
1 iso kesäkurpitsa
2 valkosipulinkynttä
50 g pinjansiemeniä
suolaa, pippuria
(lisäsin vielä sitruunalla maustettua oliiviöljyä ja juustoraasteen jämän pitsan päälle)

Liota hiiva haaleaan veteen. Lisää öljy, suola ja jauhot ja vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna kohota 30 minuuttia. Kauli uunipellin muotoiseksi. Taivuta reunoja hieman ylöspäin ja pistele pohja.

Levitä ranskankerma pitsapohjalle. Murskaa valkosipuli ja ripottele myös pohjalle. Vuole kesäkurpitsasta pituussuunnassa ohuita lastuja juustohöylällä ja leikkaa suikaleiksi pituussuunnassa. Levitä suikaleet pitsapohjalle. Ripottele päälle pinjansiemeniä ja mausteita. Kypsennä 10-15 minuuttia 200-asteisessa uunissa.

Olin ohittanut kesäkurpitsalastujen leikkaamisen suikaleiksi reseptissä, joka vähän harmittaa jälkeenpäin. Suikaleet olisivat varmaan olleet rapsakampia kuin lastut. Kaiken kaikkiaan pitsa oli jännä elämys, sellainen brunssille leivottavan leipäsen tyyppinen. Suosittelen sitruunan lisäämistä, se teki pitsasta entistä freesimmän!

Yritän alkaa käyttämään enemmän keittokirjojeni reseptejä ruuanlaitossa, kun testaamattomia juttuja on niin paljon ja turha kirjoja on hyllyssäkään pitää pölyttymässä. Tämänkertainen ohje on yhdestä suokkarikirjastani, Iskuruokaa.

4 annosta

2 paprikaa, vihreä ja punainen
1 suolakurkku
100 g tuorejuustoa
ruoho- tai valkosipulia
1 sipuli
2 rkl oliiviöljyä
1 tölkki tomaattimurskaa
1 tl mustapippuria
2 tl tuoretta tai kuivattua basilikaa
1/2 tl chiliä
3 dl vettä

Leikkaa sipuli, paprikat ja suolakurkku pieniksi kuutioiksi. Öljyn lämmettyä siirrä sipuli- ja paprikapalat kattilaan ja paista niitä kevyesti pari minuuttia. Kaada joukkoon tomaattimurska ja vesi. Hauduta viitisen minuuttia ja iske sitten sekaan mustapippuri, basilika sekä suokakurkut. Anna kiehahtaa, lisää tuorejuusto ja ota kattila pois liedeltä.

Keitosta tuli tosi hyvää. Samaan aikaan tulista, pehmeää ja vähän kirpeääkin. Keittokirjassa sanotaan, että tämä määrä uppoaa helposti kahden rakastavaisen suihin, mutta me vedettiin kahdestaan tätä kaksi päivää, eli juurikin neljä annosta.

Pitkästä aikaa! Olen potenut huonoa omatuntoa hiljaisuudesta Köpiksen matkan jälkeen, mutta uuden perheenjäsenen, eli pikkukoiran, tutustuttaminen meihin ja uuteen kotiin on pitänyt kiireisenä. Myös roskapostit ja etenkin roskaposteja ehkäisevä ohjelma ovat aiheuttaneet päänvaivaa, kun 5000 roskapostia piti poistaa tietokannasta ja roskapostiohjelma on blokannut kuvien lisäämisen postauksiin. Tässä joka tapauksessa ensimmäinen Köpis-postaus ostoksista, kirjoitan toisella kertaa hyvistä ruokapaikoista.

Köpis on ihana luomuparatiisi. Luomusupermarketteja ja pieniä luomuputiikkeja löytyy useampi. Vierailtiin luomusupermarket Egefeldissä ja löydettiin vahingossa myös pienempi ruokakauppa Vesterbrosta, jossa hotellimme sijaitsi (First Hotel Vesterbro, suosittelen, tosi monipuolinen aamupala ja hyvä sijainti!). En valitettavasti muista tämän kaupan nimeä tai osoitetta tarkemmin. Ostettiin molemmista vain karkkeja, kun kaikkea muuta oli tässä vaiheessa jo niin paljon.

Vesterbrosta löytyi myös todella siisti välimerellinen kauppa Oliviers & Co, jossa myydään oliiviöljystä valmistettuja kosmetiikkatuotteita, oliiveja ja erilaisia ruuanlaittoon liittyviä juttuja (oliiviöljyjä, tahnoja, pastaa, krutonkeja jne). Kassaneiti oli tosi ystävällinen ja asiantunteva, ehkä kaupan omistaja. Ostin hunajalla ja inkiväärillä maustettua valkoviinietikkaa ja sitruunalla maustettua oliiviöljyä, joista molemmista sai maistiaiset. Ai niin ja sinappia!

Monessa mestassa myytiin myös Lakrids-lakuja, joita löytyi montaa eri makua. Purkit oli tosi hienoja, ja kun Dansk Design Centerissä sai maistaa kaikkia, ostettiin sieltä (tylsästi) normi- ja salmiakkilakuja. Myös mm. habanero-lakuja ja suklaalla päällystettyjä lakuja olisi löytynyt valikoimasta.

Sinappia, oliiviöljyä ja viinietikkaa Oliviers & Co:sta, lakua Dansk Design Centeristä sekä Ga-Jol -pastilleja lentokentältä

Käytiin tavallisessa marketissakin, jonka luomuvalikoima saa suomalaisen marketin luomutuotteet näyttämään lähinnä harrastelijoiden näpertelyltä. Urtekramin tuotteissa oli mukavasti myös suomenkieliset pakkausselosteet. Kaikkea kivaa löytyi, Köpiksessä normikaupassakaan ei siis tarvitse tyytyä kovin moneen luomuttomaan tuotteeseen.

Notre Dame on keittiötavarahamsterin paratiisi. Vähän kuin Tiimari, mutta tuhat kertaa parempi! Neulottuja tiskirättejä oli kaikissa väreissä, samoin keittiöpyyheitä, erilaisia koukkuja ja säilytyskoreja. Ostin pari rättiä ja pyyhettä, jauhokauhan (joka herätti nostalgiset fiilikset entisestä duunistani herkkukaupassa), koukkuja ja pari maustepurkkia.

Myös ihanaa keramiikkaa tarttui mukaan, kuten matkoilta yleensä. Löysin pienen Priip-keramikkakaupan alepöydästä täydellisen teepannun ja pienen astian “valkoiset keramiikka-matkamuistot maailmalta”-hyllyymme. Molemmat ovat Lars Rankin tuotteita, joihin ihastuin. Priipin omistaja, jolla oli samalla työtilat liikkeen takahuoneessa, kertoi, että keramiikka on tällä hetkellä tosi suosittua Tanskassa.

Lars Rankin täydellinen teepannu Priipistä

Yksityiskohdat pannun sisältä

Suuret tavaratalot eivät oikein sytyttäneet, mutta Illums Bolighus teki kyllä vaikutuksen laajuudellaan niin neliöissä kuin valikoimassa. Kaikkea ihanaa jäi ostamattakin ja hienoja paikkoja käymättä. Ensi kerralla sitten!