Kävin tänään ekaa kertaa Luomuidyllissä, joka avautui Turkuun Humalistonkadulle noin kuukausi sitten. Suora lunttaus lahjakortista kertoo, että “Tuotevalikoimastamme löydät luomuelintarvikkeet, gluteenittomat ja maidottomat vaihtoehdot, kosmetiikan, hygieniatuotteet ja paljon muuta.” Idyllistä löytyy myös puhdistusaineiden täyttöpalvelu. Aika sama meininki siis kuin Ruohonjuuressa, paitsi että Luomuidylli on tyylikkäämpi.

Myymälä on valoisa, sopivan avara (joku toinen voisi luonnehtia kliiniseksi ja tyhjäksi) ja valikoima on mielestäni riittävä. Ruohonjuuressa on laajempi valikoima kamaa, mutta Idyllin tuotteet on jotenkin tosi hyvin valikoitu miellyttämään ainakin minua. Pitää tehdä hintavertailua seuraavalla kerralla, kun tämänpäiväinen visiitti oli niin pikainen. Mukaan tarttui herkkuja, 5 egen lahja firman pikkujouluihin, agavesiirappia (oon niin last season kun en ole aiemmin kokeillut) ja Clipperin sitruuna-nokkosteetä (ja suositus! Clipperin aloe vera -tee on ihan älyttömän hyvää! Siinä on sitruunaa mukana ja kaikki vieraat, joille olen tätä juottanut, ovat kysyneet useampaan kertaan että mikä maku, mikä merkki ja mistä saa).

Luomuidyllillä ei ole vielä nettisivuja, mutta myyjänainen sanoi, että sivut ovat työn alla. Hän mainitsi myös, että Olli Posti on 11.12. paikalla kertomassa superfoodeista ja tekemässä raakasuklaata. Toivottavasti pääsen paikalle, kiinnostaisi nähdä Posti livenä, kun tyyppi vaikuttaa niin ääripäältä. Tästäkin tapahtumasta on sitten Luomuidyllin tulevilla nettisivuilla lisää ja tarkoituksena on kuulemma päivittää sivuja ahkerasti, kunhan ne ensin valmistuvat.

Taas linssikeittoa! Mutta tällä kertaa ei mitään perus sosekeittosettiä, vaan kreetalaista arkiruokaa. Olen loppusuoralla Merja Tuominen-Gialitakin loistavassa Viisaan syömisen lähteillä -kirjassa, joko ilmestyi jo toissa vuonna, mutta itse bongasin sen vasta nyt. Tämä resepti on peräisin kyseisestä kirjasta.

4 annosta

150 g ruskeita tai vihreitä linssejä
2-3 sipulia silputtuna
2 valkosipulinkynttä
100 g tomaattimurskaa tai 150 g tuoretta raastettua tomaattia
n. 1-1 1/2 l vettä (kannattaa aloittaa litralla)
n. 5 x 5 cm:n pala vihreää paprikaa silputtuna
1-2 kanelitankoa
1 tl suolaa
(1 tl viinietikkaa)

Keitä linssejä noin 20 minuuttia juuri ja juuri kypsiksi, al dente. Kaada keitinvesi pois. Kuullota kattilassa sipulit, lisää siihen tomaatti, kaneli, paprika ja valkosipuli. Lisää valutetut linssit, litra vettä ja suola noin viiden minuutin kuluttua. Kypsennä vielä kymmenisen minuuttia ja tarkista maku sekä keiton paksuus. Talvisin keitto on tuhdimpaa kuin kesäisin. Tämä nautitaan Kreetalla pääruokana leivän ja fetakimpaleen kera, joka on tapana laittaa keskelle lautasta. Jotkut lisäävät keittoon lusikallisen viinietikkaa terävöittämään makua.

Keitto oli kivan kanelista ja kuuman keiton pehmentämä feta toi juuri sopivan suolaisuuden keittoon. Ilman fetaa keitto kaipaisi mielestäni jotain terästystä.

Olen napannut Appelsiineja ja hunajaa -blogin Black & White nuudeliannoksen talteen jo jonkin aikaa sitten ja nyt resepti pääsi vihdoin kokeiluun. Resepti muistuttaa ilahduttavan paljon pähkinäinen paprikadippi -reseptiä, johon olen törmännyt useammassa yhteydessä ja postannut sen itsekin nimellä paras dippi. Päätin tehdä nuudeliannoksen kastikkeen pastan kanssa, kun spagettivarastomme on ruokapiirin tilauksesta pullollaan.

3 annosta

2 dl cashewpähkinöitä
2 tl oliiviöljyä
2 rkl oluthiivahiutaleita
2 valkosipulin kynsi
suolaa
vettä
(4 aurinkokuivattua tomaattia)

Pastakastiketta varten pähkinöitä liotetaan ensin noin tunnin ajan. Laita pastavesi kiehumaan ja valmista kastike pastan poristessa. Jauha liotetut pähkinät pienessä vesimäärässä, jotta niistä muodostuu tahna. Lisää joukkoon valkosipuli, öljy, suola, oluthiivahiutaleet, aurinkotomaatit jos käytät niitä ja sen verran vettä, että saadaan tasainen paksuhko kastike. Kastike kaadetaan pastan päälle ja sekoitetaan.

Kastikkeesta tuli ihanan kermaista, jätin koostumuksen varsin paksuksi. Maku oli mielestä ehkä vähän liiankin pähkinäinen, mutta poikaystävä nyökytteli erittäin tyytyväisenä. Napsin annosten päälle vähän sitruunatimjamia, joka piristi ja kevensi kastikkeen makua. Ehkä puristus lime- tai sitruunamehua toimisi myös terävöittäjänä. Käytimme ylijääneen kastikkeen levitteenä leivän päällä.

Olen ollut pienestä saakka sitä mieltä, että kaali haisee ja maistuu karsealle, enkä ole muuttanut mieltäni aikuisiälläkään. Ehkä parin vuoden sisällä kaali-inhoni on laimentunut pieniin kaalikokeiluihin, joissa kaalin haju ja maku yritetään taltuttaa esimerkiksi mausteilla. Lähiruoka-fiilistelyn myötä olen päättänyt antaa kaalille hurmausmahdollisuuden omana itsenään, ja kaalilaatikko veikin eilen jalat alta! Tämä resepti on peräisin ystävältäni, joka hehkutti tehneensä törkeän hyvää kaalilaatikkoa aiemmin tällä viikolla. Resepti kuulosti iisiltä ja mehevältä, ja sitä se olikin, tässä tulee!

1/2 – vajaa 1 kaalikerä
3 dl kuivaa soijarouhetta
1 dl kuivia punaisia linssejä
1 sipuli
5 dl kaurakermaa
1 rkl meiramia
mustapippuria (pyöräytin myllystä 20 kääntöä)
suolaa (laitoin reilun teelusikallisen, kaksi olisi ollut nappivalinta)

Suikaloi kaali ja pilko sipuli. Kuullota silppuja ja soijarouhetta öljyssä tai voissa pannussa tai kattilassa, yhdessä tai erikseen. Jos on pieni astia niin tee homma parissa erässä.

Sekoita kaali-sipuli-soijarouheseokseen huuhdellut punaiset linssit, mausteet ja kaada päälle kaurakerma. Lykkää laatikko uuniin ja kypsennä 175-200 asteessa tunnin verran. Älä paista liikaa, ettei laatikko kuivu.

Annoin laatikon muhia puuhellan uunissa reilun tunnin ja tervehdin ilolla maistamislusikan kanssa uutta suosikkiani. Laatikko oli sopivan kosteaa muttei valuvaa ja maut olivat muhineet taivaallisiksi. Väriä saanut rapea mutta ohut kuori kruunasi maut. Nyt ymmärrän miksi äiti halusi välttämättä syödä kaalilaatikkoa ja -kääryleitä tehden minulle ja siskolle makaronilaatikkoa. Nyrpistelevät kersat eivät tienneet vielä mitään paremmasta.

Lisää hamppua ja Härkäpapua sarvista -ohjeita! Tällä kertaa iisi ja melko pikainen levite, jota syötiin jo Karjalassa 1800-luvulla. Kirja suosittelee levitettä leivänpäälisen lisäksi myös pyöryköiden, keittojen ja hienon palsternakka-ituraasteen kaveriksi.

2 dl hampunsiemeniä
3/4 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
1 1/4 dl vettä
vajaa 1/2 tl suolaa

Paahda siemeniä kuivalla paistinpannulla, kunnes siemenet alkavat tuoksua ja saavat väriä. Kaada paahtuneet siemenet blenderiin tai sauvasekoittimelle sopivaan astiaan ja hienonna ainekset sekaisin. Voit lisätä veden määrää, jos haluat kevyempää voita.

Tahna ei ehkä ole kaikkein herkullisimman näköistä, mutta ihanan pähkinäinen aromi huumasi ruisleivän päällä. Härkäpapua sarvista -kirjassa vinkattiin myös yrtti- ja valkosipulihamppuvoista. Molemmat valmistetaan kuten hamppuvoi yllä, mutta yrttiseen lisätään lopuksi tuoreita (n. 1 dl) tai (hieman) kuivattuja yrttejä, kuten basilikaa ja persiljaa tai salviaa. Valkosipuliseen versioon lisätään lopuksi 2-4 murskattua valkosipulin kynttä.

Otin jo kesällä selvää Turun luomupiireistä, joiden kautta tällainen tavallinen pulliainen voisi tilata luomutuotteita ilman suuria liittymismaksuja tai suuria velvollisuuksia. Otin yhteyttä Maailmankauppa Aamutähteen, jonka luomupiiristä olin lukenut netistä. Sain jonkin ajan päästä sähköpostiini tyhjenävän FAQ:n kysymyksiini ja päätin tehdä tilauksen. Aikataulusyistä homma venyi lokakuulle (tilaus tehdään tiettynä päivänä kuukaudesta ja noudetaan tiettynä päivnä, jotka eivät sopineet aikatauluuni enkä halunnut vaivata ystäviäni).

Tilaus tehdään Aamutähdessä, jossa on tukun ja lähialueen tuottajan valikoimat listattuna. Vertailin ennen tilaamistani eri nettikauppojen hintoja kotona, jotta tietäisin tuotteiden hintatason. Paikan päällä ystävällinen työntekijä neuvoi miten hommat hoidetaan, jonka jälkeen täyttelimme poikaystävän kanssa tilauskaavaketta innoissamme. Hinnat olivat kohdillaan ja valikoima huikea! Useampaa erilaista luomulihaa, kasviksia, tukusta mitä vaan voi kuvitella luomuna. Olin himmaillut kuivaruokien ostoa jo jonkin aikaa tätä varten, joten tilauksestamme tuli aika iso ja arvokas.

Seuraavalla viikolla menimme noutamaan tilauksemme. Olimme varustaneet molempiin fillareihin korit ja ottaneet muutaman kangaskassin ja pari reppua mukaan. Tilauksia jakanut jamppa sanoi heti kättelyssä, että olimme tilanneet väärällä tavalla, ja tilauksestamme oli tullut vain kolmasosa. Tilasimme pari pakettia per tuote tukkupakkauksen sijaan (12 kpl), koska meitä neuvonut työntekijä sanoi, että se on ok parin varmistuksen jälkeenkin. Yritin selittää, että teimme kuten meitä oli neuvottu, mutta ei auttanut. Joku vierestä sanoi, että hekin ovat ensikertalaisia ja heidänkin tilaus meni väärin. Maksoin pikkutilaukseni ja pyöräilin raivosta kihisten kotiin.

Kotona laskin ostoksemme ja huomasin, että meiltä oli laskutettu liikaa. Piti oikein nukkua yön yli ennen kuin lähetin sähköpostia perään, muuten olisin kirjoittanut tosi tulikivenkatkuisen viestin. Viikon päästä viestiini tuli ystävällinen vastaus ilmeisesti samalta tilausten jakaja-jampalta, joka oli vaikuttanut töykeältä hakiessamme kamojamme. Hän pahoitteli, että meitä oli neuvottu tilatessa väärin. Heidän päässään oli ollut kommunikaatiokatkos, jonka johdosta ensikertalaisia oli neuvottu tilatessa väärin ja jakotilausuudessa oli ollut hämminkiä. Oman tilaukseni summa oli myös inhimillinen virhe yhteenlaskussa. Sain ylimääräisenä veloitetun summan seuraavalla viikolla tililleni.

Jos en olisi saanut asiallista vastausta ylimääräistä laskutusta koskevaan sähköpostiini, olisi koko tilauksesta jäänyt tosi huono fiilis, enkä olisi tilannut enää ikinä uudelleen. Koska ekan tilauksen ja kaiken häsläyksen loppu oli onnellinen, aion tilata joskus toistenkin. Saamiini tuotteisiin olen erittäin tyytyväinen! Luomu-lampaanjauheliha oli järkyttävän hyvää, perunat, sipulit ja porkkanat myös, samoin tukun spagetti ja punaiset linssit. Linssit, pavut ja muut kuivajutut tulee varmaan ostettua jatkossakin muualta kun suuret tilausmäärät eivät houkuttele, mutta lähitilan tuottajan tuotteet ja niiden määrät olivat erittäin passeleita. Ehkä ensi kuussa uudestaan.

Olen löytänyt hampun, taas. Viimeksi ostin hampunsiemenrouhetta, jota lisään välillä smoothien sekaan tai sämpylätaikinaan. Tällä kertaa ostin kokonaisia siemeniä Härkäpapua sarvista -kirjan innoittamana. Siemenet sisältävät 25 % proteiinia, kaikki 20 terveydelle välttämätöntä aminohappoa ja paljon omega-3-, omega-6- ja omega-9-rasvahappoja ja siemenet ovat lisäksi tosi monikäyttöisiä. Niistä voi valmistaa maitoa, hefua, idättää, tehdä levitteitä, kaataa sämpylätaikinaan ja ripotella vaikka keiton päälle. Myyty! Ostin kokeiluun ja ekana koklasin hamppu-porkkanapihvejä Härkäpapua sarvista -kirjasta.

9-10 kpl

1 1/2 dl hampunsiemeniä
1 1/2 dl vettä
1 dl porkkanasosetta (itse soseutin tuoretta porkkanaraastetta)
2 tlk currya
1 rkl kuivattua persiljaa
3/4 tl suolaa
2 dl kaurahiutaleita
1/2 dl grahamjauhoja
öljyä paistamiseen

Paahda hampunsiemenet pannulla ja murskaa veden kanssa. Sekoita siemenmurska nesteineen muiden ainesten kanssa ja muotoile massasta kostutetuin käsin pihvejä suoraan pannulle. Paista keskikuumalla paistinpannulla 3-4 min/puoli.

Kuvasta tuli loisteputken kirkkaudessa aika karu, mutta pihveistä todella hyviä! Taikinan koostumus olis sopivan tiivis, joten pihvien muotoilu oli iisiä. Ja paahdetuista hampunsiemenistä lähti niin ihanan pähkinäinen tuoksu, että oli pakko haistella mössöä siemeniä murskatessa. Taidan tehdä samalla reseptillä poikaystävän synttäreille pieniä hamppupyöryköitä.