Kuukausittainen arkisto: syyskuu, 2008

Keittokirjani

28.9.2008

Nyt tulee pidempi postaus, ajattelin nimittäin esitellä keittiöni tämänhetkisen kirjallisuuden. Olen keittokirjafriikki, mutta yritän pitää kirjojen määrän kuitenkin kohtuudessa lahjoittamalla ja myymällä vähemmän käyttämiäni kirjoja silloin tällöin. Tässä kuva kirjahyllystäni.

Keittokirjani

Vasemmalta oikealle. Stora vegetariska kokboken on tuparilahja ystävältä. Kirjan suomenkielinen versio on Suuri kasvisruokakeittokirja. Molemmissa kirjoissa on tietääkseni samat ohjeet ja paljon hyödyllistä tietoa ravinto- ja raaka-aineista.

Nimetön toinen kirja vasemmalta on oma reseptikirjani, johon aloin kerätä reseptejä muutamia vuosia sitten. Nykyään Herkkuruoka on korvannut kovakantisen reseptikirjan, mutta kerään sen väliin edelleen kiinnostavia reseptejä lehdistä.

Tex mex-kirjaa tulee harvemmin käytettyä, kun niin moni kirjan resepti on joku tortillasetti ja omiin tortilloihin tulee aina vakkariainekset. Kirjan eniten käyttämäni resepti on suklaa-chilikakku, joka on kerran onnistunut täydellisesti ja sen jälkeen aina epäonnistunut. Yritän edelleen aika ajoin tehdä kakun uudelleen.

MN menyy-kirja on ensimmäinen keittokirjani, jonka sain äitiltä muuttaessani pois kotoa. Kirjaan on koottu reseptejä MeNaiset-lehdestä. Tein monta vuotta pitsapohjan tämän kirjan reseptillä, kovin montaa muuta reseptiä en olekaan kokeillut.

Ruokatohtori-kirjan ostin terveyspuuskassa alenusmyynnistä. Kirjassa on erittäin paljon ravintotietoutta, mutta osa on aika huuhaaosastoa tyyliin ”syö näitä ruoka-aineita masennuksen ehkäisyyn”. Kirjan reseptit ovat tosi tosi terveellisiä.

Hillasoilta oliivilehtoihin on yksi lempikeittokirjoistani. Kirja on kaunis ja monipuolinen ja mukana on pieniä tarinoita kirjoittajan elämästä. Suosittelen ehdottomasti lainaamaan kirjastosta tai selaamaan kirjakaupassa!

Parasta kotiruokaa on kattava perusteos kotiruuan ja leipomisen maailmaan. Perusjuttujen lisäksi kirjasta löytyy ulkomaisia reseptejä. Kuvitusta löytyy vain muutaman sivun verran, mutta tässä kirjassa se ei haittaa kun kirjasta hakee enemmän tietoa kuin inspiraatiota.

Vie kielen-kirja on Floran keittokirja, jonka sain joululahjaksi. Kirja on inspiroiva ja samalla tosi perus. Käytän tätä säännöllisesti.

Kansainvälinen elintarvikeopas ei ole reseptikirja, mutta ansaisee silti paikkansa keittokirjahyllyssäni koska kirjassa on hyvin tietoa eri raaka-aineista. Kaloreistakin löytyy taulukkoja, mutta niistä en ymmärrä mitään.

Pastakastike gourmet on joululahja viime vuodelta. Kirjan alkuperä on Jenkeissä, minkä huomaa aika monestakin reseptissä, eli rasvassa ja juustossa ei säästellä. Olen kuitenkin tehnyt esimerkiksi tosi hyvää tortellini-keittoa kirjan reseptin pohjalta.

Ole hyvä! on yläasteen köksänkirja, tuo monelle niin rakas ruuanlaiton, siivoamisen ja nuhteettoman elämän perusteos. Kirjan avaaminen saa aina aikaan hyvän mielen hassuista elmänohjeista ja omista vanhoista muistiinpanoista.

Libanonin makuja on ihana tuparilahja. Kirja on visuaalisesti viehättävä ja reseptit ovat kiinnostavia ja inspiroivia. Olen välimerellisen ruuan suuri ystävä, joten libanonilainen ruokakulttuuri on tie minun sydämeeni.

Tulista hyvää on ensimmäinen itse ostamani keittokirja, aivan mahtava edelleen! Kirjassa on huippuhyviä reseptejä tulisen ruuan ystävälle, myös makeita juttuja.

Meze – Lähi-idä pikkuruokia on alennusmyyntilöytö. Parhaat bileruokapöydän tarjottavat valmistuvat tästä kirjasta. Voiko mitään huonoa edes syntyä kun raaka-aineina ovat lammas, pinaatti, jugurtti, minttu, sitruuna, tomaatit ja kikherneet? No ei.

Kokkaus for dummies-kirja on lahja ystävältä kun muutin ensimmäiseen omaan kotiin ja olin tosi onneton ruuanlaittaja. En muista olenko koskaan tehnyt ruokaa yhdenkään ohjeen mukaan, mutta kirjassa on paljon hyödyllistä tietoa hedelmien säilytyksestä pilalle menneen aterian pelastamiseen.

Etnokasviskeittokirja on uusin löytö aktikvariaatista. Kirjassa on monipuolisia kasvisreseptejä Indonesiasta, Intiasta, Meksikosta ja Slaavimaista. Harmillista, että reseptien yhteydessä ei luo annosmääriä, mutta uraa uurtava kasviskeittokirja 90-luvulta vaikuttaa silti hyvältä.

Iskuruokaa on heräteostos vuosien takaa. Kirjoitussävy on ärsyttävän pinnallinen ja jotkut reseptit vähän puutteellisia, mutta kaiken kaikkiaan reseptien taso yllätti positiivisesti. Suosittelen siis lämpimästi vaikkei olisikaan pokausmeininkiä näköpiirissä.

Sushi ja Tapakset ovat aika uusia heräteostoksia. Olen vasta selaillut molempia ja hyviltä vaikuttavat.

Punajuurisämpylät

23.9.2008

Lisää pinkkiä ruokaa. Sain äitiltä punajuuria ja päätin tehdä punaisen keiton vegaaniversion lisäksi punajuurisämpylöitä. Ohjeen löysin Floran Vie kielen-keittokirjasta.

18 kpl

150 g punajuurta
2 1/2 dl vettä
1/2 tl suolaa
n. 6 1/2 dl sämpyläjauhoja (itse laitoin speltti- ja grahamjauhoja)
1/2 pss kuivahiivaa
1/2 dl sulatettua voita

Kuori ja raasta punajuuret. Lisää kulhoon noin kädenlämpöinen vesi (42 astetta), suola ja puolet jauhoista, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Sekoita tasaiseksi. Lisää loput jauhot ja sulatettu voi. Alusta taikinaa, kunnes se irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. Kohota taikinaa leivinliinan alla, kunnes se on kaksinkertainen.

Leivo haluamasi muotoisia sämpylöitä. Kohota vielä pellillä noin 15 minuuttia. Paista punajuurisämpylät 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Punajuurisämpylät
Parasta sämpylöiden valmistuksessa oli möyhiä suuren pinkin purukumin näköistä taikinaa. Sämpylät eivät (onneksi) maistuneet punajuurelle, mutta väriä tuli mukavasti.