3 punajuurta
2 omenaa
1 rkl hunajaa
2 rkl öljyä
sormisuolaa
mustapippuria

Kuori punajuuret ja raasta ne raakoina. Raasta myös omenat. Sekoita joukkoon loput reseptin aineet.

Raaste oli mukavan kirpeää (raastoin vihreän ompun mukaan). En ole koskaan tykännyt raa´asta tai keitetystä punajuuresta sellaisenaan, mutta tämä oli kai aika lähellä punajuuren perusmakua ja hyvin meni alas!

Rasvaton pohja
1 prk (200g) kermaviiliä tai 2 dl maustamatonta jugurttia tai piimää
2 ½ dl (täysjyvä)vehnäjauhoja
2 t leivinjauhetta

Täyte
3-5 punajuurta
pari kevätsipulia varsineen
100 g fetaa
1 kananmuna
suolaa
mustapippuria
timjamia

Sekoita pohjan ainekset keskenään ja kippaa seos pyöreään peruspiirasvuokaan. Painele vuoan pohjalle ja reunoille.

Raasta punajuuret ja silppua kevätsipulit. Sekoita raaste ja silppu kulhossa. Riko sekaan muna ja lisää mausteet. Sekoita hyvin ja kippaa mössö piiraspohjalle. Paista piirasta uunin keskitasossa 200 asteessa puolisen tuntia.

Pohjasta tuli tosi hyvää, ehkä uusi piiraspohjasuokkari! Piirasta oli helppo leikata eikä pohja murentunut. Täytteessäkään ei ollut valittamista. Punajuuri ja feta toimii aina.

1 l punaista maitoa
1 kuppi piimää
3 kananmunaa
1 kermaviili
1 1/2 tl suolaa
(yrttejä)

Kuumenna maito ja piimä kattilassa kiehumispisteeseen. Ota kattila liedeltä ja sekoita joukkoon kananmunat sekä kermaviili. Kiehauta ja nosta kattila huoneenlämpöön. Anna seistä kunnes hera erottuu ja jos ei ala erottua, lisää piimää.

Nostele juustomassa reikäkauhalla harsolla vuorattuun muottiin (itse en laittanut harsoa, vaan käytin pelkkää juustomuottia. Jos et omista muottia, tee kuten meidän mutsi, ja vuoraa puhtaalla ohuella tiskirätillä tiheäreikäinen siivilä ja nostele massa sinne). Sirottele nostelun lomassa juustomassan väliin suolaa ja yrttejä. Anna seistä vähintään muutama tunti tai vaikka yön yli. Laita joku paino muotin päälle, jotta juusto tiivistyy ja neste valuu paremmin pois.

Juusto oli aivan järkyttävän hyvää, vaikka muistin lisäillä suolaa vasta kun massa oli jo muotissa. Maku on hieman piimäinen, kermainen ja mieto. Tätä voi syödä niin makean kuin suolaisen kanssa. Dippasin hunajaa juustoon ja söin juustoa leivän päällä. Pitää kokeilla joskus paistamista tai friteeraamista ja tehdä Suomi-versio jostain intiasafkasta. Ylijäämänesteen käytin leipätaikinaan. Ensi viikonloppuna uusi satsi!

3 dl vehnäjauhoja
1/2 tl soodaa
1/2 tl leivinjauhetta
1 rkl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
3 1/4 dl soijamaitoa
1 rkl rypsiöljyä + öljyä paistamiseen

Sekoita kuivat aineet. Lisää soijamaito ja öljy. Sekoita tasaiseksi ja anna taikinan vetäytyä kymmenisen minuuttia.

Kuumenna paistinpannu. Lisää pannulle rypsiöljyä n. 1/4 teelusikallista ja kaada pannulle sopiva määrä taikinaa. Paista keskilämmöllä, kunnes pinta alkaa hyytyä, käännä ja paista vielä hetki.

Kasaa pannukakut keoksi lautaselle, jotta ne pitävät toisensa lämpiminä. Tarjoa heti.

Mun pannarikasa ei ole läheskään niin herkun näköinen kuin Chocochilin, mutta pannarit oli ihan megahyviä, varsinkin runsaan vaalean siirapin kanssa nautittuna! Näistä taitaa tulla hitaiden ja voileipää viitseliäämpien viikonloppuaamujen vakkari ja yövieraiden uusi hurmaushitti. Enempää ei pysty kehumaan, pakko julkaista tämä postaus äkkiä että pannarinhimo hellittäisi!

Seitan
2 1/2 dl gluteenijauhoja
1 1/4 dl gramjauhoja
1 tl savupaprikajauhetta
2 tl soijakastiketta
1 1/4 – 1 1/2 dl vettä

Keitinliemi
1 – 1 1/2 l vettä
2 kasvisliemikuutiota
1/4 dl soijakastiketta
1/4 dl balsamicoa

Jerk-marinadi
1/2 sipuli silputtuna
2 valkosipulinkynttä
1 rkl kuivattua timjamia
1 tl jauhettua muskottipähkinää
1 1/2 tl chilirouhetta
1 tl maustepippuria
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1/4 tl suolaa
1/4 tl sokeria
mustapippuria myllystä
1 limen mehu (käytin puolikkaan sitruunan mehun)
1/2 dl auringonkukkaöljyä (käytin oliiviöljyä)

Sekoita kuivat aineet ja lisää soijakastike ja vesi. Vaivaa taikinaa muutama minuutti ja muotoile se pötköksi. Leikkaa pötköstä noin sentin paksuisia viipaleita (noin 10-12 kpl). Painele viipaleet litteiksi ja leikkaa ne sitten puoliksi.

Kiehauta keitinliemi ja lisää seitanpalat sinne. Anna kiehua noin puolisen tuntia.

Soseuta marinadin aineet sauvasekoittimella karkeaksi seokseksi. Anna seitanpalojen marinoitua yön yli ja paista ne sitten pannulla kauniin ruskeiksi.

En ehtinyt antaa palasten marinoitua kuin parisen tuntia, kun pöydän ääreen ilmestyi kaksi nälkäistä miestä. Marinadi ei ollut ennättänyt vielä möhkäleiden keskikohtaan saakka, joten möykyt olivat vähän mauttomia, vaikka marinadi möykkyjen päällä oli tosi hyvä! Koostumus oli erittäin tiivis, ensi kerralla laitan vähän enemmän nestettä.

Aloitettiin Kontion Konditoriasta, joka on ilmeisesti melko legendaarinen, mutta ehkä vähän persoonaton ja ihan täyteen ammuttu. En tiedä johtuuko paikan laajennuksesta, että tunnelma ei tunnu enää niin lämpimältä ja söötiltä kuin viime reissulla. Sieni-kasvispiiras ja munkkirinkilä olivat kuitenkin jees, tosi karu laajennuosa taas ei.

Vaikkei tämä olekaan mikään muotiblogi, niin pakko mainita pari siistiä vaatekauppaa, joista tehtiin mahtilöydöt! Ekana käytiin MONO Shopissa, joka on “eko-ystävällisesti ja kierrätetysti valmistettuihin kenkiin ja vaatteisiin keskittyvä putiikki, jossa lisänä myös vintage/second hand vaatteita, laukkuja sekä asusteita.” (lainaus MONOn blogista). Vaikka kauppa on ollut pystyssä vasta neljä kuukautta, ei ollut mitään “sori sori ei oo viel nettisivuja/käyttikorttia/omia paperikasseja yms”-valittelua, vaan kaikki näytti valmiilta ja kauniilta. Ja nettikauppakin on kuulemma tulossa. Vaikken uusia housuja etsinytkään, oli pakko sortua Monkee Genesin räikeänvioletteihin housuihin, kun olivat kreisit, sopivat ja alessa. Voin puolustautua, että heitin edellispäivänä roskiin neljät rikkinäiset housut, mutta olen silti nyt se tyttö, joka nyt omistaa kolmet violetit housut.

Toinen kiva vaatekauppa on Busstop, joka on ihan MONOn vieressä. Busstopissa oli monta lempimerkkiä myynnissä (Filippa K, Whyred, Dr. Denim, Velour…), tänään alkoi just -50% ale ja rekistä löytyi TÄYDELLINEN harmaa neuletakki. Ihana kauppa, ihanat tyypit ja tosi hyvä valikoima myös asusteita ja lifestyle-kamaa.

Busstopista sain vihjeen perjantaina auenneesta Ruokapuoti Lumosta, joka on myös kahvila. Puodin teaser-nettisivua lainatakseni: “Luomuporkkanaa, -possua ja -pähkinää. Raakamaitoa, kirnuvoita ja tuoretta kunnollista leipää. Hyvän kahvin tuoksu vastajauhetuista pavuista.” Puotipuksut valittelivat tyhjiä hyllyjä, kun avajaisissa oli käynyt kunnon kuhina ja myllärikin on kuulemma lomalla. Mukaan lähti artisokkarisottoa ja kokemäkeläinen Suven Hehku karpalolimu. Tuotevalikoima oli kyllä huikea tällaiselle luomuliha, -kasvis, -leipä ja -pakastetiskiin tottumattomalle turkulaiselle.

Lumossa oli avaraa ja valoisaa mutta intiimiä ja kotoisaa.

Lumossa löytyy valikoimaa löytyy sekä paketeissa että irtona.

Nälkä iski tapansa mukaan hirveällä voimalla ja piti saada äkkiä sapuskaa. Ystävä oli suositellut aiemmin Ravintola Tallbota (Vanhan Rauman Wähä Tallbo), mutta sinne oli harmillisesti tunnin safkajono, joten päätettiin mennä tsekkaamaan toinen vihje, eli Sali Lounge. Kannatti, koska tämä oli juuri sellainen ateria, jonka vuosipäivänä halusinkin syödä. Ihana alkupalalautanen, tosi freesi burgeri ja seuralaisella törkeen hyvä tattirisotto. Ja kesämenu on tosi hyvä muutenkin, oli vähän vaikea päättää kalalautasen, gratinoidun kasvispastan, päivän kalan ja päivän sosekeiton kilpaillessa suosiosta. Raaka-aineet hankitaan kuulemma mahdollisimman läheltä Raumaa. Istuttiin terassillä syömässä, jossa oli aika kova auringonpaahde, päivänvarjot olisivat olleet paikallaan. Viinilistalta ei löytynyt luomuviinejä ja palvelu oli ehkä vähän liiankin sutjakkaa, mutta ruoka todella kohdallaan.

Sali Loungessa alkupaloiksi syötiin tapaslautanen, jossa valkosipuli-katkarapuja, ilmakuivattua kinkkua, verkkomelonia, rucolaa, marinoituja oliiveja, buffalo-mozzarellaa ja uunikuivattuja tomaatteja.

Tsatsikiburgeri oli raikas ja perunat tosi jees.

Oooh mikä tattirisotto!

Torilla oli kirppis, josta mukaan tarttui vielä vanhoja leipomon pipari- ja muffinssimuotteja sekä kauniit vanhat salaattiottimet. Ai niin, eräältä sisäpihalta löytynyt Herkku & Sisustus Hillokellari (Kuninkaankatu 7) oli myös kiva paikka poiketa. Standissa luki “vain terveellisiä herkkuja”, ja muun muassa ihania marmeladeja, maustettuja hunajapurkkeja, suklaata ja mukaan tarttunutta ruisnäkkäriä olikin tarjolla.

Nastaa, että Vanha Rauma on säilyttänyt näin turistin silmään perinteikkään ja kauniin tunnelmansa, mutta uusia kiinnostavia juttuja on ilmestynyt tekemään paikasta houkuttelevan ja kiinnostavan myös katumuodin ja luomuruuan ystävälle.

isoja punajuurenlehtiä
n. 150 g sieniä (itse käytin suppilovahveroita)
voita tai öljyä paistamiseen
1/2 dl bulguria (+ reilu desi keittämiseen)
1 (kevät)sipuli
2 valkosipulinkynttä
1/2 dl murskattuja cashewpähkinöitä
1 prk (120 g) smetanaa
1/2 sitruunan mehu
reilusti persiljaa
mustapippuria
suolaa
1 dl vettä
2 rkl valkoviiniä

Valitse mahdollisimman isoja punajuuren lehtiä, pese ne hyvin ja katkaise varsi. Keitä runsaassa vedessä hetki, niin että väri syvenee ja lehdet pehmenevät. Kaada lävikköön ja levitä hiukan viilenneet lehdet varovasti isolle lautaselle.

Keitä bulgur kypsäksi ja siirrä syrjään jäähtymään. Silppua sipulit ja sienet sekä murskaa pähkinät. Kippaa ensin sienet pannulle ja kun niistä on haihtunut nestettä, lisää sipulisilppu ja pähkinärouhe. Lisää seuraavaksi smetana, sitruunamehu ja mausteet. Hauduttele täytettä hetki ja kaada sekaan keitetty bulgur.

Aseta lehti tasaiselle alustalle ruotipuoli ylöspäin. Aseta lehden päälle iso lusikallinen täytettä ja kääri kääryleeksi. Taita lehden reunat käärylettä kääriessäsi sisään, näin täyte ei pääse valumaan ulos. Paista kääryleitä pannulla voissa 2-3 minuuttia molemmin puolin, kunnes ne ovat saaneet väriä. Kaada pannulle 1 dl vettä ja 2 rkl valkoviiniä. Hauduta kääryleitä noin 10 minuuttia.

Kuvassa kääryleet pannulla ennen kuumennusta. Paistamisen ja hauduttelun jälkeen väri ei olut enää noin nätti ja selkeä. Kääryleistä tuli tosi hyviä, punajuurenlehdet pysyivät hyvin ehjinä, vaikka vaikuttivat ohuemmilta kuin esimerkiksi viinilehdet. Makukin oli oikein jees ja kääryleet keräsivät kehut ruokavierailta. Tarjoilin kääryleet hieman jäähtyneinä, toimivat varmasti sekä kylminä että kuumina.