Kaupassa oli kerrankin punajuuria, joihin oli jätetty varret ja lehdet. Ensin ajattelin tehdä lehdistä kääryleitä, mutta päädyinkin jämäpiiraaseen, kun jääkaappi piti tyhjentää ennen mökkireissua.

Pohja
4 dl (täysjyvä)vehnä- tai spelttijauhoja
75 g voita
1 kananmuna
1 dl maitorahkaa

Täyte
2 dl soijajugurttia
2 munaa
n. 150 grammaa punajuuren- ja pinaatinlehtiä
n. 100 g erilaisia juustoja (itse laitoin savujuustoa, brie-knöölin ja parmesanraastetta)
2 tl kuivattua lipstikkaa
mustapippuria
yrttisuolaa

Sekoita pehmeä tai sulanut margariini ja jauhot keskenään. Lisää joukkoon muna ja rahka. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa noin 12 minuuttia 225 asteessa uunin keskitasolla.

Pilko punajuuren- ja pinaatinlehdet pienemmiksi paloiksi ja kiehauta ne nopeasti vedessä. Kaada lehdet lävikköön ja purista ylimääräiset vedet pois. Kippaa vihreät kulhoon ja lisää sekaan jugurtti, munat, pilkotut/raastetut juustot ja mausteet.

Kaada täyte esipaistetun piiraspohjan päälle ja paista uunissa vielä noin 10-15 minuuttia.

Täyte maistui hyvältä, kun suuhun osui välillä savujuusto-, välillä lipstikkasattuma. Pohja oli vähän liian kovaa, mutta vien piiraan tuliaisiksi, joten pohjakin ehtii varmasti pehmentyä ja mehustua täytteestä muutamassa tunnissa.

Suolainen pannari on aika jeppis valinta kun haluaa jotain lämmintä eikä kovin tuhtia safkaa vaikka salaatin kanssa syötynä. Alkuperäinen resepti on Maku.fi:stä.

Pellillinen

1 sipuli hienonnettuna
5 dl (herkku)sieniä hienonnettuna
1 suippopaprika hienonnettuna
1 kevätsipuli hienonnettuna
1 rkl ruokaöljyä
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
5 dl kevytmaitoa
3 munaa
2 1/2 dl hiivaleipäjauhoja
yrttejä maun mukaan, esim. paprikajauhetta, basilikaa, lipstikkaa, persiljaa

Paista sipuli-sienisilppua ja paprikasilppua öljyssä, kunnes neste on kokonaan haihtunut. Lisää sekaan hienonnettu kevätsipuli ja mausta seos suolalla ja myllystä rouhitulla pippurilla. Ota pannu levyltä ja anna jäähtyä.

Sekoita maitoon munat ja jauhot. Lisää joukkoon sieniseos sekä yrtit ja sekoita hyvin. Kaada seos voidellulla leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle. Kypsennä 225 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes pannarin pinta on kauniisti ruskistunut.

Maustamisessa ei mielestäni kannata pihistellä. Itse olen edelleen vähän liian helläkätinen, ronskimminkin voisi laittaa. Pannarin koostumus oli tosi jees!

Yritän tyhjentää pakastimen papuvarastoja kun tilasin ruokapiiristä sellaisen setin kikherneitä, että keitettynä niistä riittäisi koko taloyhtiölle. Papupyörykät on aina hyvä idea ja varsinkin silloin, kun ei ole pitkään aikaan pyöritellyt mitään. Löysin reseptin Pumpkin Jamin blogista. Haarukan pullero näytti niin hyvältä, että pakko testata!

12 reilua pyörykkää

öljyä paistamiseen
1 sipuli hienoksi pilkottuna
1 valkosipulinkynsi murskattuna
1 tl jauhettua korianteria
1 tl jauhettua juustokuminaa
1 tl savupaprikaa
ripaus chiliä
150 g tuoreita herkkusieniä hienonnettuna
1 tlk kidneypapuja huuhdeltuna
2 rkl tuoretta persiljaa tai 2 tl kuivattua
suolaa ja pippuria
½ dl korppujauhoja
1 luomumuna

Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipulit pehmeäksi. Lisää valkosipuli, korianteri ja juustokumina ja kuullota sekoittaen. Lisää herkkusienet ja jatka paistamista 4-5 minuuttia tai kunnes kaikki neste on haihtunut.

Pane pavut pieneen kulhoon ja soseuta ne haarukalla tai perunasurvimella (itse surautin koko massan nopeasti blenderissä karkeaksi tahnaksi). Lisää sekaan sieniseos, persilja, korppujauhot ja mausta suolalla ja pippurilla. Jos taikina on kovin kuumaa sieniseoksen takia, anna sen jäähtyä sen verran, että pysty käsittelemään sitä paljain käsin. Sekoita joukkoon kananmuna.

Muotoile taikinasta pihvejä tai pyöryköitä. Paista 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Unohdin lisätä kananmunan ja kaadoin vaan vuoan pohjalle öljykerroksen, eli en voidellut pulleroita lainkaan. Koostumus olisi saanut olla tiukempi, mutta eihän tässä voi kun itseään syyttää. Maku oli kuitenkin mainio ja savupaprika vahvisti paikkaansa uutena suokkarimausteena!

Myöhästyin harmillisesti Kädenvääntöä-blogin maaliskuun ruokahaasteesta, jossa oli raaka-aineena palsternakka. Katsoin reseptipostauksen päivämäärän väärin, joten tämä resepti ei ehdi mukaan skabaan, mutta postaan silti.

Tutkiskelin netistä ja kirjoistani, että palsternakan maku on parhaimmillaan uunissa paahdettuna, miedoilla yrteillä maustettuna ja sinappi sekä hunaja sopivat seuralaisiksi. Päätin kehitellä kirjoitusten perusteella piiraan, jota maustan lipstikalla, hunajalla ja sinapilla. Pohja on Herkku & Koukku -blogin kolmen sipulin piirakan reseptillä leipaistu.

Pohja
3 dl täysjyväspelttijauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
75 g voita/margariinia
1 dl maustamatonta soijajugurttia
2 rkl vettä

Täyte
1 iso palsternakka
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 rkl (rypsi)öljyä
loraus valkkaria tai valkoviinietikkaa
n. 1 rkl kuivattua lipstikkaa
mustapippuria
suolaa
2 rkl (karkeaa) sinappia
2 rkl hunajaa
n. 150 g (aitoa) fetaa
1/2 dl soijajugurttia

Valmista ensin pohja. Sekoita jauhot ja leivinjauhe. Lisää joukkoon pehmeä rasva, jugurtti ja vesi. Sekoiteta. Painele taikina piirakkavuokaan, ja esipaista uunissa 225 asteessa noin viisi minuuttia.

Kuori palsternakka ja puolita pituussuunnassa. Leikkaa veitsellä ihan ohuita siivuja. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kaada öljy pannulle ja kuullota palsternakkasiivuja sekä sipulisilppua öljyssä. Lisää sekaa hömpsy valkkaria. Mausta.

Voitele esipaistettu piiraspohja sinapilla ja hunajalla. Kaada päälle palsternakka-sipuliseos ja murustele seoksen sekaan feta. Lisää vielä muutama klöntti soijajugurttia pinnalle kosteuttamaan piirasta. Lisää koko komeuden päälle vielä hieman mustapippuria ja lipstikkaa. Paista piirasta uunissa 200 asteessa puolisen tuntia.

Piiras oli ainakin omaan suuhun järkyttävän hyvää, koska siinä yhdistyivät eräät lempimauistani, eli palsternakka, feta, valkkari ja lipstikka. En viitsinyt säätää mitään munamaitosysteemiä, ettei piiraasta tulisi liian kosteaa ja ettei palsternakan maku peittyisi liikaa. Pohja oli vähän kovaa kun piirasta söi sen tultua uunista, mutta seuraavana päivänä koostumus oli pehmeämpi ja tosi jees.

Pitsaan tulee yleensä laitettua joko kaikkea mitä kaapista löytyy tai sitten aina ne samat. Päätin etsiä tällä kertaa täyte-inspistä Kevyttä hyvää ja tulista hyvää -keittokirjasta. Reseptin tomaatittomuus ja juustottomuus hämmensivät, joten oli pakko koklata!

Pellillinen valmista pitsaa

Pohja
15 g hiivaa
1 1/2 dl haaleaa vettä
1/2 dl öljyä
1/2 tl suolaa
3 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja

Täyte
2 dl ranskankermaa
1 iso kesäkurpitsa
2 valkosipulinkynttä
50 g pinjansiemeniä
suolaa, pippuria
(lisäsin vielä sitruunalla maustettua oliiviöljyä ja juustoraasteen jämän pitsan päälle)

Liota hiiva haaleaan veteen. Lisää öljy, suola ja jauhot ja vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna kohota 30 minuuttia. Kauli uunipellin muotoiseksi. Taivuta reunoja hieman ylöspäin ja pistele pohja.

Levitä ranskankerma pitsapohjalle. Murskaa valkosipuli ja ripottele myös pohjalle. Vuole kesäkurpitsasta pituussuunnassa ohuita lastuja juustohöylällä ja leikkaa suikaleiksi pituussuunnassa. Levitä suikaleet pitsapohjalle. Ripottele päälle pinjansiemeniä ja mausteita. Kypsennä 10-15 minuuttia 200-asteisessa uunissa.

Olin ohittanut kesäkurpitsalastujen leikkaamisen suikaleiksi reseptissä, joka vähän harmittaa jälkeenpäin. Suikaleet olisivat varmaan olleet rapsakampia kuin lastut. Kaiken kaikkiaan pitsa oli jännä elämys, sellainen brunssille leivottavan leipäsen tyyppinen. Suosittelen sitruunan lisäämistä, se teki pitsasta entistä freesimmän!

Olen ostanut nyt pari kertaa pitkästä aikaa lihaa. Syksymmällä tilasin luomupiiristä luomulammasta ja muutama viikko sitten sain onnekkaasti työystävän kautta kaksi kiloa hirven jauhelihaa. Makumuistoja tähän artikkeliin ei ole, joten etsin ihan summamutikassa sopivaa reseptiä lihaköntilleni. Netistä löytyi monta ohjetta, joissa sekoitettiin esimerkiksi sianjauhelihaa hirvenlihan joukkoon, mutta sianliha eivätkä sekoitushommat innostaneet. Haluan maistaa hirvenlihan maun, joten päädyin hirvipyörykkäreseptiin, josta oli karsittu kaikki ylimääräinen. Muokkailtava resepti löytyi MTV3:n Makuja-sivulta.

Pyörykät

500 g hirven jauhelihaa
1 pieni sipuli
3 valkosipulinkynttä
reilu 1 tl timjamia
savusuolaa tai pikkutilkkanen savuaromia ja suolaa
öljyä uunivuokaan

Tomaattikastike

1 prk tomaattimurskaa
nippu basilikaa
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
2 rkl siirappia
mustapippuria
suolaa

Leikkaa basilika ja valkosipuli silpuksi. Lisää mausteet, siirappi ja oliiviöljy tomaattimurskaan. Jätä kastike mehustumaan.

Sekoita pilkottu sipuli, valkosipuli ja timjami jauhelihan joukkoon ja mausta suolalla. Anna taikinan maustua hetki ennen paistamista ja pyöritä siitä tasakokoisia pyöryköitä. Valuta uunivuoan pohjalle öljyä ja ladon pyöritellyt pullerot vuokaan. Paista pyöryköitä 200 asteessa 10 minuuttia, kaada tomaattikastike joukkoon ja kypsennä vuokaa vielä 10 minuuttia.

Pyöryköistä tuli kiinteitä ja rasvattomia, kun en sekoittanut taikinaan mitään rasvajuttuja. Yllätyin myös positiivisesti tomaattikastikkeen mausta, vaikka resepti on tosi perus. Näitä juttuja ajattelin tarjota porukoille jouluna. Toivottavasti mahdollisimman moni muukin luopuu kinkunostosta (itse en kyllä missään vaiheessa edes harkinnut), etenkin anonyymin sian, jonka elinoloista ei ole tietoa.  Nettikeskustelujen perusteella aika moni näyttää luopuvankin (esimerkki A-tuubin keskustelusta).

Olen ollut pienestä saakka sitä mieltä, että kaali haisee ja maistuu karsealle, enkä ole muuttanut mieltäni aikuisiälläkään. Ehkä parin vuoden sisällä kaali-inhoni on laimentunut pieniin kaalikokeiluihin, joissa kaalin haju ja maku yritetään taltuttaa esimerkiksi mausteilla. Lähiruoka-fiilistelyn myötä olen päättänyt antaa kaalille hurmausmahdollisuuden omana itsenään, ja kaalilaatikko veikin eilen jalat alta! Tämä resepti on peräisin ystävältäni, joka hehkutti tehneensä törkeän hyvää kaalilaatikkoa aiemmin tällä viikolla. Resepti kuulosti iisiltä ja mehevältä, ja sitä se olikin, tässä tulee!

1/2 – vajaa 1 kaalikerä
3 dl kuivaa soijarouhetta
1 dl kuivia punaisia linssejä
1 sipuli
5 dl kaurakermaa
1 rkl meiramia
mustapippuria (pyöräytin myllystä 20 kääntöä)
suolaa (laitoin reilun teelusikallisen, kaksi olisi ollut nappivalinta)

Suikaloi kaali ja pilko sipuli. Kuullota silppuja ja soijarouhetta öljyssä tai voissa pannussa tai kattilassa, yhdessä tai erikseen. Jos on pieni astia niin tee homma parissa erässä.

Sekoita kaali-sipuli-soijarouheseokseen huuhdellut punaiset linssit, mausteet ja kaada päälle kaurakerma. Lykkää laatikko uuniin ja kypsennä 175-200 asteessa tunnin verran. Älä paista liikaa, ettei laatikko kuivu.

Annoin laatikon muhia puuhellan uunissa reilun tunnin ja tervehdin ilolla maistamislusikan kanssa uutta suosikkiani. Laatikko oli sopivan kosteaa muttei valuvaa ja maut olivat muhineet taivaallisiksi. Väriä saanut rapea mutta ohut kuori kruunasi maut. Nyt ymmärrän miksi äiti halusi välttämättä syödä kaalilaatikkoa ja -kääryleitä tehden minulle ja siskolle makaronilaatikkoa. Nyrpistelevät kersat eivät tienneet vielä mitään paremmasta.